Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää tuntuvan leikkauksen nuorisotyön rahoitukseen. Kunnissa tehtävän nuorisotyön kokonaisrahoituksesta leijonanosa, noin 80 prosenttia, tulee kuitenkin kuntien omista pusseista. Kuntien omarahoitus, johon sisältyvät myös paikallisille yhdistyksille ja ryhmille myönnettävät tuet, kohdistuu suoraan ruohonjuuritasolle ja kunnassa asuvien nuorten hyvinvointiin. Nämä rahoitukset ovat jokavuotisia asioita, joita kuntien virkamiehet ja poliittiset päättäjät yhteisesti arvottavat talousarviolaadinnassa.
Ensimmäisenä kunnallisesta nuorisotyöstä tulee monelle mieleen nuorisotalot, leirit ja retket, mutta nuorisotyö on paljon muutakin. Nuorisotyö on joustava osa kunnan nuorten palveluja ja sillä on osansa myös kunnan turvallisuuskulttuurin luomisessa. Työtä tehdään siellä, missä nuoret ovat: kauppakeskuksissa, verkossa, kaduilla, kylänraiteilla ja kouluissa. Esimerkiksi kevään poikkeustilan aikana nuorisotyöntekijät olivat poliisien lisäksi niitä harvoja aikuisia, jotka kohtasivat nuoria kodin ulkopuolella.
Vielä keväällä 2019 kunnissa nähtiin nuorisotyön tulevaisuus melko hyvänä, mutta kuntien taloustilanne koronan jäljiltä sekä valtiovarainministeriön budjettiesityksen tuntuva leikkaus nuorisotyön valtionrahoituksesta synkentävät näkymiä. Vaikka hyvin hoidettu kuntatalous on suomalaisen nuorisotyön kivijalka, olemme huolissamme valtiovarainministeriön esittämistä leikkauksista.
Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat erityisesti valtion myöntämiin avustuksiin, jotka kunnissa kohdentuvat suurimmaksi osaksi etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi monet suoraan nuorten parissa työskentelevät järjestötoimijat ovat täysin riippuvaisia valtion avustuksista. Sama koskee tärkeää nuorisotyöalan vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä tekeviä valtakunnallisia järjestöjä. Leikkaukset kolmannella sektorilla eivät voisi olla vaikuttamatta myös kunnallisen nuorisotyön kentällä.
Haluammekin muistuttaa, että leikkaamalla nuorisotyöstä ylipäätänsä, leikataan hyvinvointityöstä, jolla tuetaan harrastamista, koulunkäyntiä, opiskelua, osallisuutta, vaikuttamista, lastensuojelun avohuoltoa, elämänhallintaa, perhetyötä, päihteettömyyttä, mielenterveyden vahvistamista, mukavaa tekemistä ja arjen iloa.
Suvi Lappalainen
verkostopäällikkö, Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna
Katariina Soanjärvi
nuorisopäällikkö, Jyväskylän kaupunki
puheenjohtaja, Kanuunan ohjausryhmä