Terveisiä ja kannustusta Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa valmisteleville

Lähettänyt nuorisokanuunaV2 To, 06/08/2023 - 11:40

Kanuuna-verkosto on pohtinut tulevaa VANUPOa, jossa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Lue verkostolaisten mietteitä ja kommentoi niitä halutessasi nimettömästi tai yhteystietojen kanssa. Jatketaan keskustelua myöhemmin, kun tuleva VANUPO lähtee lausunnoille. Kommentoimaan pääset tekstin lopussa olevan linkin kautta.

Kanuuna-verkostossa ollaan huolissaan perusnuorisotyön asemasta ja arvostuksesta. Nuorten kunnioittavan kohtaamisen perinteeseen pohjautuva nuorisotyöllinen työote on kivijalkana myös niissä ajassa pinnalla olevissa nuorisotyön työmuodoissa, joita kohtaan tunnetaan kiinnostusta, annetaan rahoituksia ja joista on helppo viestiä mediassa. Kanuuna-verkosto haluaa muistuttaa, että jos perusnuorisotyö sekä alueelliset nuorisotilat, -talot ja niiden toiminta näivettyy, muuttunevat myös esimerkiksi koulussa tehtävä nuorisotyö, jalkautuva nuorisotyö ja liikkuva nuorisotyö tulevaisuudessa joksikin muuksi kuin nuorisotyöksi. Yksikään työmuoto ei ole toista tärkeämpi, niille kaikille on aikansa ja paikkansa. Kaikki nuorisotyön työmuodot perustuvat ns. perusnuorisotyöhön, jota myös avoimeksi ja/tai yhteisölliseksi nuorisotyöksi kutsutaan. Perusnuorisotyöstä, sen arvoista ja eetoksesta pitää huolehtia ja tämän tulee näkyä myös VANUPOssa. Perusnuorisotyön työote ja nuorisotyön ammattitaito on myös monialaisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä se vahvuus ja muista asiantuntijoista erottava tekijä. Jos nuorisotyöstä katoaa nuorisotyö, se voi toki edelleen olla muuta laadukasta työtä nuorten parissa, mutta Kanuuna-verkoston mielestä nuorisotyön asiantuntijuudelle on tarvetta ja tämän erityisen asiantuntijuuden merkitys myös moniammatillisessa työssä on vahvistamisen arvoista. Vahvistetaan kaikki osaltamme nuorisotyön perustaa niin vankaksi, että se kantaa kivijalkana myös muita työmuotoja ja niiden kehittämistä.

Koulussa tehtävä nuorisotyö on nuorisotyön toiseksi yleisin toimintaympäristö ja pääsääntöisesti koululla työskentelevät nuorisotyöntekijät ovat kunnan nuorisopalveluiden henkilöstöä. Monissa kunnissa ja kouluissa työskentelee myös muita aikuisia erilaisilla nimikkeillä, eri rahoituksilla, hyvinkin eri suuruisilla palkoilla ja eri työnantajilla, kirjo on suuri. Usein on epäselvää, kuka tai mikä taho toimintaa koordinoi, vastaa työn kehittämisestä, arvioinnista ja työntekijöiden hyvinvoinnista ja kiinnittymisestä työyhteisöön (onko kaikilla aina edes selvää mikä on kenenkin hallinnollinen ja toiminnallinen työyhteisö?). Jokaisen koululla työskentelevän aikuisen osalta pitää pystyä määrittelemään työntekijän työnkuva, työn tavoitteet ja mihin laajempaan kokonaisuuteen työ kiinnittyy. Tämä on niin työntekijän, työnantajan, muiden koululla työskentelevien työntekijöiden työnantajien, opetuksenjärjestäjän, koulun ja sen henkilökunnan, huoltajien ja tärkeimpänä oppilaan oikeuksien ja oikeusturvan kannalta tärkeää. Perustan jälkeen koulukohtaiset erityispiirteet ja tarpeet huomioivat suunnitelmat ja tietenkin se tärkein, eli käytännön työ ja tekeminen vahvistavat koululla tehdyn työn merkityksellisyyttä. Työ vaatii koordinaatiota rahoittajalta, avustusten hakijalta ja työntekijöiden työnantajilta. Vastuuta ei voi jättää vain koululle, jossa työ tehdään tai koululla työskentelevälle työntekijälle. Koordinaatiota tukevia rakenteita tarvitaan.

Silloin kun puhutaan nuorisotyöstä koululla, tulee sitä kehittää paikallisesti opetuksenjärjestäjän ja nuorisopalveluiden kesken nuorisotyönä, jonka kontekstina on koulu. Nuorisopalveluiden resursseilla tehtävän työn tulee olla nuorisotyötä. Mahdollisen valtakunnallisen koordinoinnin tulee olla vahvasti sidoksissa kunnalliseen nuorisotyöhön. Kunnan palvelua ei voi kehittää, eikä koordinoida kuntien ulkopuolelta ilman niiden mukana oloa.

Suomen harrastamisen mallin koordinointi on useissa kunnissa nuorisopalveluissa tai vähintään samalla vastuualueella nuorisopalveluiden kanssa. Myös Kanuuna-verkoston Harrastamisen Suomen mallin keskusteluryhmässä ja Kanuunan Johtamisen verkostossa käydään säännöllistä keskustelua mallin käytännöistä, vahvuuksista ja heikkouksista. Vahvuutena nähdään rahoitus ja monessa kunnassa eri toimijoiden yhteistyönä on onnistuttu ratkaisemaan kuljetus-, tila- ja ohjaajahaasteita nuorisopalveluiden, opetuksenjärjestäjän ja järjestöjen kesken. Osallistujat ovat kuitenkin pääosin alakoululaisia ja jo ennestään harrastavia. HSM:n kirjaaminen nuorisolakiin ja harrastustoiminnan kieltäminen HSM:n rahoituksella keskellä koulupäivää eriarvoistaa lapsia ja nuoria, sekä vähentää (erityisesti kuljetusoppilaat, erityistä tukea harrastamiseen tarvitsevat) mahdollisuutta ja halua (erityisesti yläkoululaiset) harrastaa. Tällaisella tulkinnalla eriarvoistetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa ja heikennetään erityisesti harrastamisen näkökulmasta haasteellisimpien lasten ja nuorten tilannetta. Minne kirjaisimme yhdenvertaisen oikeuden osallistua harrastukseen?

Yhteisöllisyyden ja sen rakentumisen tukeminen on tärkeää. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan rakennu vain kouluilla ja/tai ohjatuissa Suomen harrastamisen mallin harrastustoiminnoissa ennen ja jälkeen koulupäivän. Yhteisöllisyyden rakentumista vapaa-ajalla pitää tukea mm. nuorisotalotyöllä. Kanuuna-verkostolla on huoli vapaa-ajan kentästä tiloineen ja työmuotoineen kokonaisuudessaan. Alueelliset nuorisotilat lähiöissä ja kylillä tukevat vapaa-ajan yhteisöllisyyttä ja laajemman yhteistyön kehittämistä alueen eri toimijoiden, asukasryhmien, perheiden ja lähiyhteisöjen kanssa. Yhteisöllisyyteen panostamalla ehkäistään ja osin myös ratkaistaan ongelmia, joita vieraantuminen ja ulkopuolisuuden kokeminen vahvistavat. Alueellisen ja yhteisöllisen nuorisotyön vahvistamisella tuetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumista.  Jalkautuva nuorisotyö tukee nuorisotalotoimintaa ja kohdennettua nuorisotyötä ja toisinpäin. Ja sama muiden työmuotojen kanssa.

Nuorisotyössä ja harrastamisessa tulee kiinnittää enemmän huomiota +16-vuotiaisiin nuoriin ja heidän vapaa-ajantoiminnan mahdollisuuksiinsa. Myös täysi-ikäiset nuoret tarvitsevat maksutonta vapaa-ajan toimintaa. Nuorisotyön ikäryhmät eivät saa valua yhä nuorempiin alakoululaisiin ja iltapäivätoimintaan vanhempien nuorten kustannuksella. Yli 16-vuotiaille ei juurikaan löydy maksuttoman tai edullisen harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tarjoajia toisin kuin nuoremmille lapsille.

Kanuuna-verkostossa nuorisotyön koulutuksessa nähdään haasteita erityisesti kunnallisen nuorisotyön näkökulmasta. Koska verkoston kunnissa perusnuorisotyö/yhteisöllinen nuorisotyö nähdään perustana koko nuorisotyölle, on useissa kunnissa yleisen työvoimapulan lisäksi haasteeksi noussut työntekijöiden saatavuus erityisesti iltoihin ja viikonloppuihin sijoittuvaan työhön. Nuorisotyön perusta on kuitenkin nuorten vapaa-ajalla ja tämä tulisi huomioida myös nuorisotyön koulutuksessa.

Nuorisotyön ja nuorisotyöllisen moniammatillisen työtavan, työotteen ja eetoksen menetys näkyy myös Kanuunan tällä kertaa viimeisessä nostossa eli Ohjaamoissa. Ohjaamojen toiminta käynnistyi valtaosin hyvin eri puolella Suomea. Nyt Ohjaamojen perusajatus on hälventynyt ja niistä on tullut ”pikkutyökkäreitä ”jotka eivät vastaa siihen tarpeeseen, joita oli ja on edelleen nuorten työllisyyden, opiskelun ja positiivisen sijoittumisen osalta. Ohjaamojen koordinointi tulisi siirtää TEM:stä OKM:ön ja nostaa nuorisotyöllinen lähestyminen takaisin Ohjaamojen toimintamalleihin.

Kanuuna-verkostossa on pohdittu yhden nuorisoalan osaamiskeskuksen mallia, jossa olisi hallituskausittaisia kehittämistehtäviä VANUPOn painopisteiden mukaisesti. Nuorisoalan toimijoilla (joilla olisi riittävä yleisavustus tms. perusrahoituksena) olisi mahdollisuus hakea itselleen noita kehittämistehtäviä toteutettavaksi yhtenä kehittämistehtävänä perustoiminnan rinnalla. Yksittäisten kehittämistehtävien vertailtavuus, rahoitus, arviointi ja hallinnointi olisi paljon yksinkertaisempaa kuin nykyinen vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Tehtävää toteuttaisi sen substanssiosaaja ilman suuria erillisiä hallinnon kuluja ja rasitteita. Hakijan tulisi osoittaa jo kehittämistehtävää hakiessaan koko prosessin yhteistyökumppanit ja sitoutuneet toimijat koko prosessin ajalta. Kehittämistehtävät voisivat olla laajempia, koko VANUPO-kauden kestäviä ja/tai suppeampia, vain osan kautta kestäviä. Kehittämistehtävien osalta eri toimijoiden tekemiset tulisi olla avoimia, seurattavia ja arvioitavia koko prosessin ajan. Osaamiskeskuksen toimijoilla ja kehittämistehtävien tekijöillä olisi yhteinen infra ja muut tarvittavat tukipalvelut (kääntäminen, tehtävien osalta viestintä jne.). Yhteistyöstä saadaan enemmän irti, kun työskennellään kehittämistehtävien osalta samoilla alustoilla. Oske määrittelisi myös ruotsin kielen asemaa, roolia, tarvittavia toimenpiteitä ja riittävää tasoa.

Lisää tietoa VANUPOsta saa OKM:n sivuiltaSamaiselta sivulta löytyy linkki yli 7000 nuoren antamiin vastauksiin siitä, mitä ajatuksia heillä on hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyen. Kanuuna on vastanneiden nuorten kanssa samoilla linjoilla.

Ajatuksia ja kommentteja

Mitä ajatuksia Kanuuna-verkoston pohdinnat liittyen tulevaan VANUPOon herättävät sinussa? Mistä olet samaa mieltä, mistä näkemyksesi on erilainen? Mitä tärkeää nopeista pohdinnoistamme puuttui? Kerro ajatuksiasi nimettömästi tai yhteystietojesi kera. Voimme jatkaa keskustelua myöhemmin, kun tuleva VANUPO lähtee lausunnoille.

Kerro ajatuksiasi ja kommentoi tästä.

Tags
Palaa takaisin